3.1 Aaltopahvin rakenne
3.1.1 Aaltoprofiilit
Aaltopahvin paksuus määräytyy aallotuspahvin (flutingin) aallonkorkeuden ja pintakartonkien (lainerien) paksuuden mukaan. Taulukossa ovat yleisimmät aallonkorkeudet:
3.1.2 Aaltojen ominaisuudet
Mikroaallot F, G ja N
- erittäin hyvät painatusominaisuudet
- hyvät stanssausominaisuudet
- sopivat pieniin koteloihin ja laminoitaviin tuotteisiin
- soveltuvat painettaviksi offsetkoneella (postprint)
- voidaan työstää hyvin taivekartongin jalostuskoneilla
E-aalto
- hyvät painatusominaisuudet
- jäykkä molempiin suuntiin
- sopii pieniin koteloihin ja laminoitaviin tuotteisiin
- heikommat pinoamisominaisuudet kuin suuremmilla aalloilla
B-aalto
- suhteellisen hyvä pinoamislujuus
- hyvät painatusominaisuudet
- hyvät stanssausominaisuudet
C-aalto
- hyvä pinoamislujuus
- vankka rakenne
- käytetään usein kuljetuspakkauksissa
3.1.3 Lainerit
Aallotuskartonki on kahden pintakartongin välissä. Kerrokset kiinnitetään toisiinsa tärkkelysliimalla, joka pitää hyvin ja soveltuu kierrätykseen. Kaksikerroksisia pintakartonkeja on kahta lajia: kraftlainer ja testlainer.
”Kraftlaineri on valmistettu pääosin ensikuidusta, sulfaattisellusta. Kraftlainerin veto- ja puhkaisulujuus on hyvä, ja se on sileäpintaista. Siksi se sopii hyvin vaativiin käyttökohteisiin.”
”Testlaineri on kokonaan tai pääosaltaan valmistettu uusiokuidusta. Kartongin pintakerros on uusiokuitua tai joskus sulfaattisellua, pohjakerros on aina uusiomassaa. Testlainerin lujuus- ja jäykkyysominaisuudet ovat heikommat kuin kraftlainerin, mutta tätä voidaan kompensoida käyttämällä suurempia neliöpainoja. Neliömassat vaihtelevat 80—300 g/m².”
(Suomen Aaltopahviyhdistys ry 2007, 10−13.)
Pakkauksen rakenteella voidaan vaikuttaa käytettävään aaltopahvilaatuun. Tukeva rakenne voidaan valmistaa kevyemmästä uusiokuitumateriaalista, jossa kuidut ovat lyhyempiä.
3.2 Aaltopahvin muotoilu
Aaltopahvin muotoileminen on levyrakenteen tekemistä. Aaltopahviarkista saa kolmiulotteisia muotoja taivuttamalla (ts. nuuttaamalla), leikkaamalla ja liittämällä erilaisten lukitusten avulla, liimaamalla tai stiftaamalla.
Aaltopahvissa on selkeä aallonsuunta. Pintakartonkien välissä on aallotuskartonki (futing), joka antaa aaltopahville sen lujuuden ja jäykkyyden. Pahvi on jäykempää aallon suuntaisesti. Tarkat nuuttauslinjat on helpompi tehdä aallonsuuntaan nähden poikittain. Aaltopahvipakkauksissa aallot ovatkin yleensä pystysuorassa kyljissä.
”Aaltopahvista valmistetuista laatikoista noin kolmannes on läppä- eli slitsilaatikoita. Niille on tunnusomaista se, että taivutukset ja leikkaukset ovat kohtisuorassa tai samansuuntaisia keskenään. Poikkiaaltoiset nuuttaukset, jotka määräävät laatikon korkeuden, tehdään jo aaltopahvikoneella. Parhaan pinoamiskeston vuoksi aallot ovat pystysuorassa. Tunnetuin näistä rakenteista on FEFCOn koodiston 0201-mallinen pakkaus.” (Järvi-Kääriäinen & Ollila 2017, 154.)
Muut sarjavalmisteiset pakkaukset leikataan pääosin stanssaamalla. Rotaatio- tai levystanssityökalussa on nuuttaus- ja leikkausterät, joilla pahviaihio leikataan muotoon. Aaltopahviarkit painetaan ennen stanssausta. Yleisimmin käytetään fleksopainamista, koska joustava painolaatta sopii hyvin aaltopahvin painamiseen. Joustamattomalla painolaatalla aalloista johtuva raidallisuus erottuisi selvemmin. Painojälki on sitä parempi, mitä pienempi pahvin aallotus on.
Rakennesuunnittelussa käytetään CAD-ohjelmistoa rakenteiden piirtämiseen ja mallileikkuria testimallien tekemiseen.
Opinnäytetyöhön liittyvät mallit teen käsityökaluilla mallileikkurin sijaan. Näin voin tehdä mallit kotona, ja tekemisessä on matala kokeilukynnys sekä hyvä käsituntuma.
arkista muotoilua 