6.1 Konstruktiivisen muotoilututkielman prosessi
Muotoiluprosessin alkupäätä kuvataan epämääräiseksi. Se on kaikessa kaoottisuudessaan kriittinen vaihe, jossa esitetään avoimia kysymyksiä ja pyritään ymmärtämään käyttäjiä sekä konteksteja. (Sanders, E. & Stappers, P. 2008. Co-creation and the new landscapes of design. CoDesign 4:1, 6) Opinnäytetyöni alkuvaiheessa oli tiedossa materiaali ja valmistusmenetelmä, mutta ratkaistava muotoiluongelma jäsentyi vasta työn edetessä. Alkuvaiheen väljä rajaus oli tietoinen valinta. Ajattelin, että saan muotokokeiluista enemmän irti, kun en mieti liian kapeasti tiettyä tuotetta, vaan teen kokeiluja puhtaasti materiaalilähtöisesti kokeillen.
Kun aiheen rajaus oli tehty, pyrin aktiivisemmin ratkaisemaan määriteltyä ongelmaa. Vaikken alkuvaiheessa osannut kuvitella, mitä työn lopputuloksena syntyy, ratkaisu on käytännönläheinen ja vastaa hyvin asetettuihin tavoitteisiin. Kuljetuspakkauksissa ovat ongelmina kannettavuus, avattavuus ja samankaltaisuus. Ne on ratkaistu muotoilun avulla käytössä olevaa materiaalia ja valmistusmenetelmää käyttäen.
6.2 Osana kokonaisuutta
No man is an island,
Entire of itself,
Every man is a piece of the continent,
A part of the main.(John Donne)
Koska en todellakaan ole saari, vuorovaikutus on tärkeää, niin töissä kuin vapaa-ajallakin. Parasta YAMK-opinnoissa on ollut keskustelu muiden muotoilijoiden kanssa. Aiemmasta työkokemuksesta on ollut opinnoissa hurjasti hyötyä. Olen nähnyt monta asiaa eri perspektiivistä kuin jos olisin suorittanut ylemmän tutkinnon heti valmistuttuani muotoilijaksi. Toisaalta ensimmäisen syksyn opintojen aikana vakuutuin siitä, että silloisessa työssäni ei olisi minulle oikeanlaisia haasteita ja mahdollisuuksia jatkuvalle parantamiselle. En ollut töissä paras versio itsestäni. Keväällä hain unelmatyöpaikkaani ja sain sen. Pääsiäisenä olin yhtä aikaa helpottunut, jännittynyt ja iloinen.
Opinnäytetyön suhteen olin taas lähtöviivalla. Keväällä omaksuin uuden työyhteisön tapoja, tutustuin moneen uuteen ihmiseen ja muutamaan tietokonejärjestelmään. Opiskelin fleksopainatuksen ja stanssauksen periaatteita ja merkintätapoja. Päivät menivät ihmetellen mitä, miten ja miksi? Syksyllä kävin pakkausalan peruskurssin ja tein siihen liittyvää ryhmätyötä iltaisin. Tammikuussa sain kurssitodistuksen ja kutsun pakkauskiltaan.
Pakkausyhdistyksen ja killan järjestämissä tilaisuuksissa olen tutustunut myös muihin alalla työskenteleviin. En voi puhua pakkausalasta kolmannessa persoonassa – ”pakkausala on konservatiivinen” – koska nyt olen itse osa sitä. Jokainen alalla työskentelevä voi osaltaan vahvistaa hyviä käytäntöjä ja tarvittaessa luoda uusia yhdessä.
Lawson ja Dorst ovat määritelleet muotoiluosaamisen ja -ajattelun tasot seuraavasti:
NAIIVI (NAIVE)
Tuloskeskeinen (Result-focused)
NOVIISI (NOVICE)
Tapojen orja (Convention-based)
EDISTYNYT ALOITTELIJA (ADVANCED BEGINNER)
Tilannekeskeinen (Situation-based)
PÄTEVÄ (COMPETENT)
Strategiakeskeinen (Strategy-based)
ASIANTUNTIJA (EXPERT)
Luottaa kokemukseen (Experience-based)
MESTARI (MASTER)
Luo uusia toimintamalleja (Developing new schemata)
VISIONÄÄRI (VISIONARY)
Määrittelee alaa uudelleen (Redefining the field)
Matkalla aloittelijasta mestariksi ja visionääriksi omaksutaan ensin vallitsevat käytännöt ja pyritään lopulta vaikuttamaan niihin. Opinnäytetyöhön liittyvä aktiivinen ajattelu on minulle tärkeää uusien asioiden omaksumisessa ja oman roolin hahmottamisessa. Asioista keskusteleminen ja ajatustenvaihto on tärkeää. Esimerkiksi kun käy yksin elokuvissa, jälkipuinti jää pois. Sama pätee seminaareihin ja koulutuksiin.
6.3 Mennyttä analysoidaan, tulevaisuutta muotoillaan
Maaliskuun viimeisenä päivänä olin Suomen Pakkausyhdistyksen järjestämässä PackSummitissa Lahden Sibeliustalossa. Minulle oli varattu Stora Enson ständillä pöydän nurkka ja näyttö, jossa voin näyttää opinnäytetyön animaatioita. Liitin näyttöön kannettavan tietokoneen, jossa animaatiot pyörivät toistona alusta loppuun. Lisäksi minulla oli mukana tabletti, josta näytin blogisivuja kiinnostuneille. Animaatioista olen saanut eniten palautetta, ja se on ollut pelkästään myönteistä.
Päivän seminaarien teemoina olivat digitalisaatio ja kestävä kehitys. Samuli Savo, Chief Digital Officer Stora Ensolta, kertoi käynnissä olevista innovaatiohankkeista. Droneja on käytetty muun muassa sammutustehtäviin ja puutavaran määrän arvioimiseen. Ilmasta käsin voidaan arvioida metsän tyyppi, ikä ja kunto. Tehtaalla koneiden tarvittavat huoltotoimenpiteet voidaan nähdä kännykän näytön kautta laajennetun todellisuuden avulla. Esityksen alkupuolella Savo näytti dian, jossa oli sanaparit: do – analyze | analyze – do. Innovaatiotyössä, eli uusien asioiden kehittämisessä ei ole aiempaa tietoa johon verrata. Ensin tehdään, ja sitten analysoidaan mitä saavutettiin tai voidaan saavuttaa jatkossa.
Suna Lowe Nielsen ja Poul Rind Christensen mainitsevat saman eron perinteisen hallinnollisen johtamisen ja muotoilutyön välillä muotoilujohtamista käsittelevässä artikkelissaan. Perinteinen johtaminen perustuu ongelmien ratkaisemiseen omaksuttujen rutiinien avulla, kun taas muotoilun avulla muutetaan rutiineja luomalla uusia ongelmanratkaisumalleja. Muotoilutyössä tulevaisuus ei ole ennalta määritelty, vaan vaikutamme siihen toiminnallamme. Hallintojohtamisen näkökulmasta tulevaisuus on ennustettavissa ja sitä ennakoidaan analyysien, strategisen suunnittelun ja rationaalisen päättelyn avulla. Nielsen ja Christensen mainitsevat yhteyden yrittäjyyden ja muotoilujohtamisen välillä. (Nielsen & Christensen 2014.)
Stora Ensolla on erillinen rahasto innovaatioita varten, koska hankkeista ei tule välttämättä taloudellista hyötyä lyhyellä aikavälillä. Rahaston turvin voidaan tehdä pidemmän tähtäimen työtä, jonka tulokset näkyvät vasta joskus tulevaisuudessa. Annetaan tilaa uuden tekemiselle. Mietin, voisiko innovaatioajattelu näkyä selvemmin myös paikallistasolla arjessa, yhteistyössä asiakkaiden kanssa.
Risto Harisalon mukaan innovatiivisen organisaation tunnusmerkkejä ovat motivointi, henkinen varmuus ja vuorovaikutus. Motivointi tarkoittaa, että ihmiset innostuvat tarttumaan uusiin haasteisiin, mahdollisuuksiin ja ongelmiin puolustautumisen sijasta. Henkinen varmuus vahvistuu myönteisistä kokemuksista ja saa uskomaan organisaation mahdollisuuksiin selviytyä kohtaamistaan asioista niiden luonteesta tai mittakaavasta huolimatta. Kestävyys viittaa innovatiivisuuteen organisaation pitkäkestoisena ominaisuutena. Johdonmukainen innovatiivisuuteen motivoiminen ja henkinen varmuus syntyvät kestävyyden seurauksena. Vuorovaikutus voi olla jopa taloudellisia voimavaroja ja henkilökunnan lukumäärää tärkeämpi ominaisuus innovatiivisuutta vahvistavana voimana. Vuorovaikutus tarkoittaa, että ihmiset inspiroivat toisiaan ja yhdistävät tietonsa, kokemuksensa ja näkemyksensä saadakseen aikaan kokonaan uusia oivalluksia. (Harisalo 2008, 287−288.)
Itselleni ylempi tutkinto ja erityisesti opinnäytetyö on kuin rahasto, johon olen varannut aikaa oman ammatillisen osaamisen kehittämiselle, sekä oman muotoilijaroolini ja pakkausalan pohtimiselle laajemmin. Työpaikan vaihto kesken opintojen ei nopeuttanut opinnäytetyöni valmistumista, mutta paransi varmasti opinnäytteen laatua. Itselläni on halu ottaa aaltopahvin työstö haltuun ja kehittyä muotoilijana. Kun jokainen pakkausmuotoilija tekee työnsä hyvin, se kehittää koko alaa.
6.4 Sisällöntuotantoa
Valitsin opinnäytteen kirjallisen osan alustaksi blogin, että voin jakaa ajatuksia jo tekemisen aikana, enkä vasta siinä vaiheessa kun tutkielma on valmis. Tuotin sisällön ”verkko edellä”, ja siksi tekstikappaleet ovat lyhyitä, helppolukuisia, tiiviitä kokonaisuuksia. Jos olisin kirjoittanut raportin kirjan muotoon, olisin sitonut kappaleet toisiinsa, ja teksteistä olisi tullut ehkä ehjempi kokonaisuus, joka olisi soljunut alusta loppuun. Digitaalinen opinnäytetyö oli luonteva valinta, koska olen aiemmin kirjoittanut blogiin sekä töissä että vapaa-ajalla. Tämä on kuitenkin ensimmäinen henkilökohtainen blogi jonka sisältö liittyy työhöni.
Perustin Arkista muotoilua -blogin lisäksi facebook-sivun ja instagram-tilin. Jälkimmäinen on saanut huomattavasti enemmän reaktioita ja seuraajia kuin ensimmäinen. Instagram-tilin seuraajiksi on liittynyt tuttujen ja kollegoiden lisäksi myös tuntemattomia yksityishenkilöitä sekä yritystilejä. Pyrin jatkamaan julkaisemista opinnäytetyön palauttamisen jälkeenkin, joten loin opinnäytteelle omat muuttumattomat sivunsa, joiden lähdeviittaukset on tarkistettu ja kuvat numeroitu.
arkista muotoilua 