Aaltopahvin muotoileminen on levyrakenteen tekemistä. Aaltopahviarkista saa kolmiulotteisia muotoja taivuttamalla (ts. nuuttaamalla), leikkaamalla ja liittämällä erilaisten lukitusten avulla, liimaamalla tai stiftaamalla.

Aaltopahvissa on selkeä aallonsuunta. Pintakartonkien välissä on aallotuskartonki (futing), joka antaa aaltopahville sen lujuuden ja jäykkyyden. Pahvi on jäykempää aallon suuntaisesti. Tarkat nuuttauslinjat on helpompi tehdä aallonsuuntaan nähden poikittain. Aaltopahvipakkauksissa aallot ovatkin yleensä pystysuorassa kyljissä.

”Aaltopahvista valmistetuista laatikoista noin kolmannes on läppä- eli slitsilaatikoita. Niille on tunnusomaista se, että taivutukset ja leikkaukset ovat kohtisuorassa tai samansuuntaisia keskenään. Poikkiaaltoiset nuuttaukset, jotka määräävät laatikon korkeuden, tehdään jo aaltopahvikoneella. Parhaan pinoamiskeston vuoksi aallot ovat pystysuorassa. Tunnetuin näistä rakenteista on FEFCOn koodiston 0201-mallinen pakkaus.” (Terhen Järvi-Kääriäinen & Margareetta Ollila: Toimiva pakkaus. Pakkausteknologia – PTR ry. 2007)

Muut sarjavalmisteiset pakkaukset leikataan pääosin stanssaamalla. Rotaatio- tai levystanssityökalussa on nuuttaus- ja leikkausterät, joilla pahviaihio leikataan muotoon. Aaltopahviarkit painetaan ennen stanssausta. Yleisimmin käytetään fleksopainamista, koska joustava painolaatta sopii hyvin aaltopahvin painamiseen. Joustamattomalla painolaatalla aalloista johtuva raidallisuus erottuisi selvemmin. Painojälki on sitä parempi, mitä pienempi pahvin aallotus on.

Rakennesuunnittelussa käytetään CAD-ohjelmistoa rakenteiden piirtämiseen ja mallileikkuria testimallien tekemiseen.

ECADF136-98E4-49DF-837E-1C9E71715C0B

Opinnäytetyöhön liittyvät mallit teen käsityökaluilla mallileikkurin sijaan. Näin voin tehdä mallit kotona, ja tekemisessä on matala kokeilukynnys sekä hyvä käsituntuma.